Meri-Lapin historiaan mahtuu teollisuutta

Meri-Lapin maine nykypäivän Lapin teollisuuskeskittymänä ei ole sattumaa vaan alueen teollisuudella on pitkä historia. Teollisuus vaatii hyviä logistisia yhteyksiä ja ne ovat alueella olleet kunnossa jo vuosisatojen ajan. Teollistumisen alkuaikoina vesistöt toimivat raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetusväylinä kunnes 1960-luvulla kuljetukset alkoivat siirtyä vesiltä kumipyörien päälle maantielle enenevissä määrin. 

Metsäteollisuus

Kun Meri-Lapin teollisuutta katsoo tänä päivänä, voisi luulla, että metsäteollisuus ja metalliteollisuus olisivat olleet ensimmäiset teollisuuden alat historiassakin. Näin ei kuitenkaan ollut. Ensimmäinen teollisuuslaitokseksi luokiteltava tehtaat oli vuonna 1743 Anders Hollandtin Tornioon perustamat Säämiskätehdas sekä poronsarviliimatehdas. Mekaanisen metsäteollisuuden syntymisvuodeksi voidaan laskea vuosi 1760, kun torniolainen Abraham Fougt perusti Kalixiin vesisahan.

Metsät ja joet mahdollistivat metsäteollisuuden kehityksen

Uittoreitit ja jokien varsissa olevat hyvät metsävarat mahdollistivat alueen mekaanisen metsäteollisuuden kehityksen jo varhaisessa vaiheessa. Alueen kautta kulki myös vanha Turku-Tukholma-välinen Pohjanmaan rantatie, mutta sen merkitys ei teollistumisen alkuvaiheessa ollut suuri, sillä esimerkiksi Simon kohdalta se saatiin pyörällä ajettavaan kuntoon vasta 1750-luvulla ja sitä käytettiin 1800-luvun alussa sodan perääntymistienä. Rautatieyhteydet alueella saatiin 1903, kun Oulu-Tornio-rautatie valmistui.

Vesi- ja höyrysahoja

Alueen ensimmäisinä teollisuuslaitoksina voisi tietenkin pitää koskipaikoille rakennettuja myllyjä, mutta teollistumisen  voi katsoa alkaneen sahateollisuudesta. Ensimmäiset sahat olivat jokien virtapaikoille rakennettuja vesisahoja, joista jo aiemmin mainittiin torniolaisen Abraham Fougtin 1760 perustama Kalixin saha. Simon ensimmäinen vesisaha oli Kalliokosken saha, joka perustettiin 1841 ja toimi paikallaan vuoteen 1874, jolloin uudet ruotsalaiset omistajat siirsivät sahan Kallion saarelle ja muuttivat sahan höyrysahaksi. Sahan toiminta päättyi kokonaisuudessaan 1926. Sahasta voit lukea lisää täältä, (sivu 6).Toinen simolainen saha oli 1874 perustettu Vasankarin höyrysaha, joka valitettavasti paloi 1900-luvun alussa. Vasankarin sahan historiaan voit tutustua Simon kunnan sivuilla.

Syy höyrysahojen perustamisen nopeaan kasvuun 1800-luvun puolivälin jälkeen selittyy höyrysahojen rakentamista koskevan kiellon perumiseen 1857. Kemin ensimmäinen höyrysaha perustettiin jo ennen Kemin tapulikaupunkioikeuksia 1862 Laitakarin saarelle, Laitakarin saha toimi aina vuoteen 1939 saakka ja viimeiset asukkaat muuttivat pois saarelta 1966. Nykyään Laitakari on luonnontilainen.

Kemissä toimi myös muita sahoja ja sahateollisuus on eräs teollisuuden ala siellä edelleen. Karihaaran höyrysaha aloitti toimintansa 1873 ja toimi höyrysahana vuoteen 1919 saakka. Vuonna 1936 Euroopan suurin saha,Karihaaran saha, lopetti toimintansa kokonaan vasta vuonna 2014. Mansikkaniemen höyrysaha käynnistyi 1895. Sitä laajennettiin 1914 ja vuonna 1936 saha lopetti toimintansa. Edelleen toiminnassa oleva Veitsiluodon saha aloitti toimintansa vuonna 1922.

Tornioon perustettiin ensimmäinen höyrysaha Röyttään 1862. Tämä saha koki lopullisen kohtalonsa palossa 1928. Toinen saha oli 1901 toimintansa aloittanut Kuusiluodon saha. Kuusiluodon saaressa sijainneen sahan toiminta oli loppua jo ensimmäisen maailmansodan aikana, mutta Röyttän sahan palaessa, Kuusiluodon saha jatkoi toimintaansa. Sahan toiminta päättyi pommituksiin Lapin sodan aikaan 1944 ja myös saari jäi pikkuhiljaa autioksi.Tervolassa sahatoiminta alkoi 1900-luvun alkupuolella ja Tervolassa toimii edelleen kaksi sahaa.

Alueen vanhin vesisaha sijaitsi kuitenkin Ylitorniolla. Vuonna 1762 Tengeliöjoella Portimokosken eli Kristineströmin saha aloitti toimintansa ja sahatoiminta jatkui vuoteen 1901 saakka. Aavasaksan saha aloitti tomintansa Ylitorniolla vuonna 1924 ja sen toiminta loppui 1975. Myös Haaparannalla oli höyrysahoja. 1860-luvulla perustettiin saha Salmin kylään, jonka Kuusamosta lähtöisin ollut Antti Kurtti osti 1875. Toinen saha oli Seskarössa, jonka sahatoiminta alkoi 1800-luvulla jatkuen aina vuoteen 2008 saakka.

Puusta paperiksi

Kemin ensimmäinen kuusta käyttävä sulfiittisellutehdas perustettiin Pajusaareen Karihaaran läheisyyteen vuonna 1919. Sulfaattiselluloosatehdas aloitti toimintansa 1927. Metsä Fibren Kemin sellutehdas jatkaa edelleen toimintaansa. Veitsiluodossa selluntuotanto käynnistyi 1930 ja paperinvalmistus 1955. Veitsiluodon paperitehdas oli 1960-luvulla Euroopan suurin sanomalehtipaperin tuottaja. Myös Veitsiluodon tehtaat ovat edelleen toiminnassa.

Rautaa ja terästä

Raudan valmistusta on harjoitettu Pohjois-Suomessa kauemmin kuin osaa arvatakaan. Vanhin nykyisen Rovaniemen alueelta löydetty raudan pelkistysuuni on ajoitettu aikaan 300 eaa. Nykymuotoinen metalli- ja terästeollisuus Meri-Lapin Kehittämiskeskuksen toimialueella on kuitenkin hieman nuorempaa perua. Tornion ferrokromitehdasta, joka nykyisin tunnetaan Outokumpu Chromena, alettiin rakentamaan vuonna 1965 ja sen toiminta käynnistyi 1968, kun Keminmaassa sijaitsevan Elijärven nykyisen kaivoksen avolouhoksesta alettiin louhia kromimalmia tehtaan tuottaman ferrokromin raaka-aineeksi. Jaloterästehdas aloitti toiminnan vuonna 1976. Outokumpu Chromen Elijärven kaivos on Euroopan ainoa toiminnassa oleva kromikaivos. 

Kehittämiskeskuksen toimialueella on myös useita pitkään toimineita metalliteollisuusyrityksiä. Esimerkiksi Tervolassa on kaksi jo toisen maailmansodan jälkeen toimintansa aloittanutta metallialan yritystystä Tervolan Konepaja Oy sekä NewPaakkola Oy.

Historiaan mahtuu muitakin teollisuuden aloja

Tornio tunnettiin kauan kaupunkina, jossa valmistettiin Lapin Kulta-olutta. Oluttehdas perustettiin jo vuonna 1873 ja se lopetti toimintansa vuonna 2010, jolloin valmistus siirtyi Sinebrykoffille, Keravalle. Panimotoiminta aloitettiin Torniossa uudelleen vuonna 2016, kun Tornion Panimo aloitti toimintansa.

Tornio tunnettiin myös sukista. Vuonna 1956 sukkatehdas Ke-Ri Oy valmisti Torniossa ensimmäiset Amar-sukat. Tehdas vaihtoi omistusta ollen välillä Norlyn Oy ja viimeiseksi osana Nanso Groupia, kunnes tehtaan toiminta päättyi 2016.

Energiateollisuudella on merkittävä rooli alueella tänä päivänä. Esimerkiksi Kemijoen voimalaitos rakentaminen aloitettiin jo 1950-luvulla.

Kehittämiskeskuksen toimialueen teollinen historia on monipuolinen. Teollisuus on Meri-Lapin Kehittämiskeskuksen kärkitoimialoja, jotta alue säilyisi elinvoimaisena tästä eteenkinpäin.