Meri-Lapin saavutettavuuden kehittäminen

Meri-Lapin globaaleilla markkinoilla toimivan vientiteollisuuden ja kehittyvän matkailun kilpailukyvyn kannalta logistiikan rooli on keskeinen. Tehokkaat ja sujuvat toimitusketjut ovat yksi alueen tärkeimmistä talouskasvun kehitysajureista. Logistiikka on merkittävä yritysten sijoittumiseen ja investointeihin vaikuttava tekijä. Saavutettavuus ja sen kehittäminen on myös Lapin maakuntaohjelmassa mainittu yhtenä neljästä strategisesta kehittämisalueesta. Lapin liikennehankkeiden edunvalvonnan organisointiin ja tiivistämiseen tulee kiinnittää huomiota, jotta sen edunvalvonnan vaikuttavuutta voidaan tehostaa.

 Meri-Lapin saavutettavuuden kehittämiseksi on alueella useita eri hankkeita.

TEN-T ydinverkkokäytävä

TEN-T ydinverkkokäytävän laajentaminen pohjoiseen ja yhteydet tärkeimpiin kuljetuskäytäviin ovat keskeisiä parannuksia Meri-Lapin saavutettavuuden kehittämisessä.

Euroopan komissio on ehdottanut Helsinki–Tornio -radan ottamista mukaan EU:n liikenneverkon ydinkäytäviin. Komission ehdotus toi kaksi Euroopan rautateiden ydinkäytävää yhteen Ruotsin ja Suomen rajalla, Torniossa ja Haaparannalla. Suomessa laajennus jatkaa North Sea–Baltic -ydinkäytävää Helsingistä Tornioon. Ruotsin puolella Scandinavian–Mediterranean -käytävä jatkuu Tukholmasta Luulajaan ja sieltä edelleen Haaparannalle ja Norjan Narvikiin. Lapin vientiteollisuuden kannalta on tärkeää, että hankkeissa huomioidaan ja niihin sisältyy ratapihojen raideleveyserojen ratkaiseminen.

Valtakunnan tasolla tulisi ottaa isoja kehitysaskeleita ydinverkon kehittämisessä esim. Valtatie 4 Helsinki-Tornio välin kehittäminen osana TEN-T ydinverkkokäytävää, jossa on nelikaistainen moottoritie sekä rautatieverkossa kaksoisraide koko matkalta.

Meri-Lapin lentoliikenteen kehittäminen

Lentoliikenne on keskeisessä roolissa alueen elinkeinoelämän ja erityisesti matkailun kehittämisessä. Meri-Lapin ja Helsingin välillä lento on edelleenkin ylivoimaisesti nopein matkustustapa. Yhteyksien määrä, aikataulut ja hinta rajoittavat kuitenkin Kemi-Tornion lentoliikenteen kysyntää. Alueen edunvalvonnan ja pitkän aikavälin keskeisenä tavoitteena on turvata Kemi-Tornion lentoliikenteen jatkuvuus.

Kemi-Tornion lentoliikenteen peruskysyntä muodostuu liikematkustamisesta. Vapaa-ajan matkustaminen on lisääntynyt voimakkaasti, samoin Meri-Lapissa haetaan kasvua incoming-matkustajista. Nykyisen reittiliikenteen kehittämisessä on erittäin tärkeää huomioida vientiteollisuuden tarpeet ja tavoitella entistä enemmän suoria kansainvälisiä yhteyksiä charter -lentojen muodossa ts. kehittää lomalentoja paikallisille asukkaille ja parempaa saavutettavuutta alueelle tuleville kansainvälisille matkailijoille. Kehittämiskeskus on osallistunut Itä-Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishankkeeseen.

 Muita Meri-Lapin alueen saavutettavuuden parantamishankkeita

• Perämeren satamien kilpailukyvyn kehittäminen ja sähköistetty kaksoisraide eurooppalaisella raideleveydellä Ajokseen
• Valtatie 4:n Oulu-Kemi-välin kakkosvaiheen toteuttaminen ja investoinnit Keminmaa-Muurola välityskyvyn parantamiseen
• Tornio-Kolari-rataosuuden sähköistäminen
• Kemin ratapihan turvallisuuden parantaminen
• Alempiasteisen tieverkon kehittäminen
• Seututie 926 kunnostaminen huoltovarmuuden varmistamiseksi
• Suolijoki-Suhangon kaivosalueen tieosuuden rakentaminen
• VT 21 Tornio-Kilpisjärvi peruskorjaus
• Alueellisen kuljetustuen jatkaminen