Meri-Lapin saavutettavuuden kehittäminen

Meri-Lapin globaaleilla markkinoilla toimivan vientiteollisuuden ja kehittyvän matkailun kilpailukyvyn kannalta logistiikan rooli on keskeinen. Tehokkaat ja sujuvat toimitusketjut ovat yksi alueen tärkeimmistä talouskasvun kehitysajureista. Logistiikka on merkittävä yritysten sijoittumiseen ja investointeihin vaikuttava tekijä. Saavutettavuus ja sen kehittäminen on myös Lapin maakuntaohjelmassa mainittu yhtenä neljästä strategisesta kehittämisalueesta. Lapin liikennehankkeiden edunvalvonnan organisointiin ja tiivistämiseen tulee kiinnittää huomiota, jotta sen edunvalvonnan vaikuttavuutta voidaan tehostaa.

 Meri-Lapin saavutettavuuden kehittämiseksi on alueella useita eri hankkeita.

TEN-T ydinverkkokäytävä

TEN-T ydinverkkokäytävän laajentaminen pohjoiseen ja yhteydet tärkeimpiin kuljetuskäytäviin: Kaukoitään ja Kiinaan Jäämeren kautta sekä rautateitse Silkkitie-yhteyden kautta sekä Rail-Baltic yhteyden kautta Euroopan kuljetuskäytävään on Meri-Lapin kannalta keskeinen Meri-Lapin saavutettavuuden kehittämisessä. TEN-T ydinverkkokäytävän seuraava päivitys on vuonna 2023. 

Euroopan komissio on ehdottanut Helsinki–Tornio -radan ottamista mukaan EU:n liikenneverkon ydinkäytäviin. Komission ehdotus toisi kaksi Euroopan rautateiden ydinkäytävää yhteen Ruotsin ja Suomen rajalla, Torniossa ja Haaparannalla. Suomessa laajennus jatkaisi North Sea–Baltic -ydinkäytävää Helsingistä Tornioon. Ruotsin puolella Scandinavian–Mediterranean -käytävä jatkuisi Tukholmasta Luulajaan ja sieltä edelleen Haaparannalle ja Norjan Narvikiin.Lapin vientiteollisuuden kannalta on tärkeää, että hankkeissa huomioidaan ja niihin sisältyy ratapihojen raideleveyserojen ratkaiseminen.

Valtakunnan tasolla tulisi ottaa isoja kehitysaskeleita ydinverkon kehittämisessä esim. Valtatie 4 Helsinki-Tornio välin kehittäminen osana TEN-T ydinverkkokäytävää, jossa on nelikaistainen moottoritie sekä rautatieverkossa kaksoisraide koko matkalta.

Meri-Lapin lentoliikenteen kehittäminen

Lentoliikenne on keskeisessä roolissa alueen elinkeinoelämän ja erityisesti matkailun kehittämisessä. Meri-Lapin ja Helsingin välillä lento on edelleenkin ylivoimaisesti nopein matkustustapa. Yhteyksien määrä, aikataulut ja hinta rajoittavat kuitenkin Kemi-Tornion lentoliikenteen kysyntää. Alueen edunvalvonnan ja pitkän aikavälin keskeisenä tavoitteena on turvata Kemi-Tornion lentoliikenteen jatkuvuus.

Kemi-Tornion lentoliikenteen peruskysyntä muodostuu liikematkustamisesta. Vapaa-ajan matkustaminen on lisääntynyt voimakkaasti, samoin Meri-Lapissa haetaan kasvua incoming-matkustajista. Nykyisen reittiliikenteen kehittämisessä on erittäin tärkeää huomioida vientiteollisuuden tarpeet ja tavoitella entistä enemmän suoria kansainvälisiä yhteyksiä charter -lentojen muodossa ts. kehittää lomalentoja paikallisille asukkaille ja parempaa saavutettavuutta alueelle tuleville kansainvälisille matkailijoille. Kehittämiskeskus on osallistunut Itä-Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishankkeeseen.

 Muita Meri-Lapin alueen saavutettavuuden parantamishankkeita

• Perämeren satamien kilpailukyvyn kehittäminen

Kemin sataman meriväylän syventäminen on Lapin alueen tärkeimpiä liikennehankkeita. Väylän syventäminen 12 metriin mahdollistaa laivakoon kaksinkertaistamisen, jolla on olennainen merkitys mm. Metsä Fibren biotuotetehdashankkeen toteutuessa sellun viennin kuljetustaloudelle sekä Lapin kaivosteollisuuden, erityisesti Hannukaisen kaivoshankkeen toteutuessa rautarikasteen kuljetustalouden kannalta.

• Lapin liikenteen pullonkaulan Valtatie 4:n Oulu-Kemi-välin perusparannus

Valtatie 4:n Oulu-Kemi tieosuus on henkilö- ja tavaraliikennemääriltään Pohjois-Suomen ylivoimaisesti tärkein tieosuus ja koko Lapin liikenteen valtaväylä. Tieosuutta kuormittavat henkilöliikenteen lisäksi keskimäärin vajaa 1 000 kuorma-autoyksikköä vuorokaudessa.

• Haaparanta-Laurila-radan ja Tornio-Kolari-rataosuuden sähköistäminen

Perämerenkaaren ja Pohjois-Suomen raideliikenteen kehittämisessä tulee ottaa huomioon Euroopan Unionin linjaukset. Bothnian Corridor, on osa TEN-T liikenneverkkoa ja osa siitä eli Laurila-Tornio-Haaparanta -ratayhteys tulee sähköistää sekä lisäksi kehittää tavara- ja henkilöliikennettä Ruotsiin.

Tornio–Kolari rataosuuden henkilö- ja tavaraliikenne, nykyinen puutavara-kuljetusvolyymi lisättynä mahdollisesti Metsä Fibren investointihankkeen lisävolyymillä ovat tärkeitä perusteita Tornio-Kolari rataosuuden sähköistämisen toteuttamiselle.

• Kemin ratapihan turvallisuuden parantaminen
• Alempiasteisen tieverkon kehittäminen
• Suolijoki-Suhangon kaivosalueen tieosuuden rakentaminen
• VT 21 Tornio-Kilpisjärvi peruskorjaus
• Alueellisen kuljetustuen jatkaminen